Murupolku
- Etusivu
- Tietoa Varhasta
- Varsinais-Suomen hyvinvointialue
-
Palveluverkko
Palveluverkko
Palveluverkko on Varhan suunnitelma siitä, miten sote-palveluita tuotetaan jatkossa Varsinais-Suomen alueella ja missä Varhan palvelupaikat jatkossa sijaitsevat. Kevään 2024 aikana päätöksentekoon etenee sote-keskuspalveluiden palveluverkkosuunnitelma.
Kokonaisuutena Varhan palveluverkkouudistus tulee kestämään vuosia. Valmistelutyötä ja päätöksiä asiasta tehdään palvelukokonaisuuksittain:
- sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut
- suun terveydenhuolto
- toimintakykyä tukevat palvelut
- lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- vammaispalvelut
- työikäisten sosiaalipalvelut
- ikääntyneiden palvelut
- erikoissairaanhoito, diagnostiikka sekä päivystys- ja ensihoitopalvelut
Palveluverkkosuunnittelussa huomioidaan seuraavat asiat:
- Varsinaissuomalaisten asukkaiden nykyiset ja tulevat palvelutarpeet sekä väestökehitys pitkälle tulevaisuuteen, väestökeskittymien sijainti, väestön luonnolliset asiointisuunnat ja kielelliset oikeudet.
- Sote-kiinteistöjen nykyinen sijainti, kunto ja muut ominaisuudet.
- Lainsäädäntö, jonka mukaan sote-palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palvelut voidaan kuitenkin koota suurempiin kokonaisuuksiin esimerkiksi palvelun paremman saatavuuden, laadun tai kustannusten hallinnan takia.
Alustava luonnos sote-keskusten palveluverkkosuunnitelmasta
Kyseessä on alustava luonnos sote-keskuspalveluiden palveluverkkosuunnitelmasta. Kevään 2024 aikana poliittiseen päätöksentekoon viedään esitys Varhan sote-keskuspalveluiden palvelupaikkojen alueellisesta sijainnista.
- kesäkuu 2024: aluehallituksen on tarkoitus käsitellä suunnitelmaa ja aluevaltuusto tekee lopullisen sote-keskusten palveluverkkoa koskevan päätöksen.
Seuraa päätöksentekoa:
Tavoitteena on, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sote-palvelut ovat tulevaisuudessa monikanavaisia. Kiinteissä palvelupaikoissa annettavien palveluiden rinnalle tuotaisiin lisää digitaalisia ja liikkuvia palveluja. Eri tyyppisiä palveluita tarjottaisiin kaikkien ikäryhmien tarpeisiin.
Sosiaali- ja terveyskeskuspalvelujen tulevaisuuden kolme tasoa:
- Sosiaali- ja terveyskeskukset (sote-keskukset) tarjoaisivat laajan palveluvalikoiman
- Sosiaali- ja terveysasemilla (sote-asemat) palveluvalikoima olisi hieman suppeampi
- Sosiaali- ja terveyspisteet (sote-pisteet) tarjoaisivat suppeita lähipalveluja
Palvelupaikat voivat olla asiakasmääränsä mukaan eri kokoisia ja niiden palveluvalikoima voi painottua alueen väestön tarpeiden mukaisesti hieman eri tavalla.
Kaksi- ja monikielisiä palveluja tarjottaisiin yhdenvertaisesti kaksikielisen väestön tarpeisiin sote-keskuksissa, sote-asemilla ja sote-pisteissä.
Perhekeskuspalveluja, kuten neuvoloita, sosiaalipalveluja sekä suun terveydenhuollon palveluja voisi olla muissakin palvelupaikoissa kuin yllä mainituissa.
Koulu- ja opiskeluhuollon palvelut annettaisiin jatkossakin kouluissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.
Sote-keskuspalvelujen palveluverkon uudistamisen yksi tavoite on turvata vakiintuneet hoito- ja asiakassuhteet erityisesti pitkäaikaisasiakkaille.
Monissa yksiköissä ei tällä hetkellä pystytä ylläpitämään pitkiä hoitosuhteita lääkärien vaihtuvuuden vuoksi. Jatkossa palvelut halutaan rakentaa sellaisiksi, että palvelutarjonta ja hoitosuhteet eivät keskeytyisi.
Omatiimimallia eli lääkäreiden, hoitajien ja muiden tarvittavien sote-ammattilaisten muodostamaa tiimimallia laajennettaisiin. Omatiimi vastaa oman potilaansa hoidosta, sen sujuvuudesta ja jatkuvuudesta.
Sote-keskusten vähimmäispalvelut
- Kaikissa palvelupaikoissa tehtäisiin hoidon tarpeen arviointia sekä annettaisiin asiakasohjausta ja -neuvontaa.
- Moniammatillinen työyhteisö tarjoaisi laajat konsultaatiomahdollisuudet.
- Lääkäri- ja hoitajavastaanotot toimisivat arkisin virka-aikaan (omatiimit). Palveluja voitaisiin tarjota myös virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin.
- Tarjolla olisi näytteenottopalvelut ja vierianalytiikka.
- Käytössä olisi myös monialaisen mielenterveys- ja päihdepalveluiden työryhmän laajat palvelut.
- Tarjolla olisi työikäisten sosiaalipalveluja ja vammaispalveluja arkipäivisin virka-aikaan.
- Jos kaupungissa on useita sote-keskuksia, joissain niistä olisi perustason kuvantamispalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, toimintakykyä tukevia palveluja, äitiys- ja lastenneuvola sekä lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluja (sote-keskuksissa tai erillisissä toimipisteissä).
Sote-asemien vähimmäispalvelut
- Kaikissa palvelupaikoissa tehtäisiin hoidon tarpeen arviointia sekä annettaisiin asiakasohjausta ja -neuvontaa.
- Moniammatillinen työyhteisö tarjoaisi laajat konsultaatiomahdollisuudet.
- Sote-asemat olisivat avoinna virka-aikaan viitenä päivänä viikossa. Lääkäri- ja hoitajavastaanotot toimisivat arkisin virka-aikaan (omatiimit).
- Tarjolla olisi näytteenottopalvelut ja vierianalytiikka.
- Käytössä olisi myös moniammatillisen mielenterveys- ja päihdepalveluiden työryhmän palvelut.
- Tarjolla olisi työikäisten sosiaalipalveluja ja vammaispalveluja erikseen sovitusti.
- Toimintaan kuuluisi myös äitiys- ja lastenneuvola (ei välttämättä samassa kiinteistössä, mutta saman kunnan alueella).
- Tarjolla olisi suun terveydenhuollon perustason palvelut lähes kaikilla sote-asemilla.
- Osalla sote-asemia olisi tarjolla lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluja sekä toimintakykyä tukevia palveluja.
Sote-pisteiden vähimmäispalvelut
- Sote-piste tarjoaisi neuvontaa ja ohjausta.
- Sote-pisteen työntekijällä olisi laajat etäkonsultaatio-mahdollisuudet.
- Pienimmät sote-pisteet olisivat avoinna vähintään yhtenä päivänä viikossa, suurimmat viitenä päivänä viikossa.
- Sotepisteissä olisi sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan ammattitaidon mukaisia palveluja. Tarvittaessa olisi myös lääkärin vastaanottoja, pääsääntöisesti etäpalveluna hoitajan vastaanotolla.
- Tarjolla olisi mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä tarpeen mukaan tavanomaisia sosiaalipalveluja.
- Alueilla, joilla on pitkät välimatkat, sote-pisteisiin jalkautuvat ammattihenkilöt voisivat tarjota muitakin tarkoituksenmukaisia palveluja ammattitaitonsa puitteissa, esimerkiksi näytteenottopalveluja, lääkinnällistä kuntoutusta ja neuvolapalveluja.
Sote-keskusten palveluverkkosuunnitelmassa tullaan ehdottamaan palvelupaikkojen määrän vähentämistä. Joistain toimipisteistä on luovuttava, koska rahoitus ja henkilöstö eivät riitä ylläpitämään nykyistä palvelurakennetta. Sote-ammattilaisten palvelut jatkuisivat kuitenkin toisessa toimipisteessä tai toisella tavalla toteutettuna.
Luonnos sote-keskuspalvelujen palveluverkosta 2025-2026
- Varha palvelisi jatkossa 35 kiinteässä sote-palveluiden toimipaikassa vuonna 2026. Tällä hetkellä Varhalla on 53 sote-keskuspalvelujen palvelupaikkaa.
- Vaiheittain vuoden 2026 loppuun mennessä päättyisi palvelu 16 terveysasemalla, jotka ovat toiminnallisesti, tilojen kunnon tai henkilöstön saatavuuden kannalta kaikkein hankalimpia. Näiden toimipisteiden asiakkaat ohjattaisiin etäpalveluihin ja isompiin toimipisteisiin, jotka sijaitsevat 13-33 minuutin pituisen ajomatkan etäisyydellä lakkautettavasta toimipisteestä.
- Kaksi nykyistä terveysasemaa saisi mahdollisesti uuden profiilin perhekeskuksena ja suun terveydenhuollon toimipisteenä.
- Tulevaisuudessa eli vuoden 2026 jälkeen Varhalla olisi 8 laajan palvelun sote-keskusta suurimmissa väestökeskittymissä, kun mukaan lasketaan uusi Kaskenmäen sote-keskus.
- Keskisuurissa taajamissa olisi 17 sote-asemaa, joiden palvelut ovat suuren väestönosan saavutettavissa.
- Palveluverkkoa täydentäisivät 11 sote-pistettä. Määrä voisi muuttua, kun etäpalvelut ja mahdolliset liikkuvat palvelut kehittyvät.
Varhan digiasiointi etenee jo vuonna 2024
Varsinais-Suomessa ollaan ottamassa käyttöön yksi yhteinen Varha mobiilisovellus vuosien 2024-2026 aikana.
Mobiilisovelluksella voi ottaa yhteyttä ja varata ajan joihinkin Varhan palveluihin, tarkastella omia tietoja ja täyttää esitietolomakkeita. Sen kautta voi tehdä itse hoidon tarpeen arviointeja ja käyttää itse- ja omahoito-ohjelmia. Chat-palvelulla on mahdollisuus arvioida hoidon tarvetta ammattilaisen kanssa. Etävastaanotto on mahdollista kaikissa palveluissa, jotka eivät edellytä kasvokkain tapahtuvaa vastaanottoa.
Suunnittelussa otetaan huomioon se, että kaikilla ei ole kyvykkyyttä tai välineitä käyttää digipalveluja.
Liikkuvat palvelut kohtaisivat asiakkaat arkiympäristössään
Liikkuvia palveluja lisättäisiin mm. lapsiperheiden, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden tarpeisiin koteihin vietävänä asiantuntija- ja kuntoutuspalveluna.
Liikkuvaa palvelua on myös suun terveydenhuollon palvelujen tuominen kouluihin, asumisyksiköihin tai muihin toimipisteisiin, joissa ei ole varsinaista hammaslääkärin vastaanottotilaa.
Liikkuvia diagnostiikkapalveluja ovat tällä hetkellä mm. kotinäytteenotto, silmänpohjatutkimukset ja alueella liikkuva magneettitutkimusrekka.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Joistain toimipisteistä on luovuttava, koska rahoituksemme ja henkilöstömme ei riitä ylläpitämään nykyistä palvelurakennetta.
Palveluverkon uudistamisella tavoitellaan sitä, että Varhan kaikista palvelupaikoista muodostuisi kokonsa ja sijaintinsa puolesta sellaisia, joissa pysyvä henkilöstö mahdollistaisi pitkät hoitosuhteet. Samalla ostopalveluhenkilöstön tarve pienenisi. Tavoitteena on myös tehdä palvelupaikoista sen kokoisia, että niistä tulisi sote-ammattilaisille vetovoimaisempia työpaikkoja.
Suunnittelun lähtökohtana on nykyinen toiminta, tiedot kiinteistöjen kunnosta ja toimivuudesta sekä julkisesta liikenteestä sekä arviot digiasioinnin kehityksestä.
Varhalla on käytössään kaikkiaan noin 2500 toimitilaa. Verrattuna muihin hyvinvointialueisiin Varhalla on käytössään selvästi enemmän kiinteistöalaa per asukas. Kiinteistöjen kunto vaihtelee hyvästä käyttökelvottomaan. Kohteet, joihin investoidaan, tulee valita tarkkaan, sillä kaiken korjaamiseen ei ole varaa. Lisäämällä digitaalisia ja etäpalveluja noin 20 prosenttia nykyisestä, arvioidaan sen vapauttavan toimitilaa niin, että pieniä yksiöitä voidaan yhdistää suurempiin. Myös palvelun saavutettavuus tullaan huomioimaan.
Varhan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaisesti koko palveluverkkoon kohdistuvilla muutoksilla tavoitellaan huomattavia säästöjä, yhteensä 49,8 miljoonaa euroa vuosien 2024-2026 aikana.
Vuosikustannukset Varhan kaikista toimitiloista on noin 178 miljoonaa euroa. Tiloista noin kaksi kolmasosaa on vuokrattu kunnilta tai muilta vuokranantajilta. Taloudellisista syistä Varhan tulee luopua joistain palvelupaikoista, erityisesti huonokuntoisimmista ja parantaa käyttöön jäävien palvelupaikkojen tilankäytön tehokkuutta.
Sote-keskuspalvelujen palveluverkon uudistamisella halutaan turvata vakiintuneet hoito- ja asiakassuhteet erityisesti pitkäaikaisasiakkaille. Henkilökohtaisen potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus tuottaa tutkitun tiedon mukaan parhaat hyödyt sekä potilaalle että yhteiskunnalle.
Hyvä hoidon jatkuvuus on edellytys myös sille, että etävastaanotot voidaan ottaa turvallisesti käyttöön monisairaiden ja -ongelmaisten potilaiden hoidossa.
Monissa yksiköissä ei ole pystytty ylläpitämään pitkiä hoitosuhteita lääkäreiden jatkuvan vaihtumisen vuoksi. Palvelut halutaan rakentaa sellaisiksi, että palvelutarjonta ja hoitosuhteet eivät keskeytyisi.
Käyttöön otettavassa omatiimimallissa lääkärit, hoitajat ja muut tarvittavat sote-ammattilaiset muodostavat tiimin, joka vastaa oman potilaansa hoidosta, sen sujuvuudesta ja jatkuvuudesta.
Palveluverkosta päätetään palvelustrategian rakenteen mukaisesti palvelukokonaisuuksittain. Ensimmäisenä vuorossa on sote-keskuspalvelut. Sote-keskusten palveluverkko etenee poliittiseen päätöksentekoon kevään 2024 aikana. Tavoitteena on, että aluevaltuusto päättää sote-keskusten palveluverkosta kesäkuussa 2024.
Sote-keskusten jälkeen vuorossa ovat seuraavat palvelut:
- Suun terveydenhuolto
- Toimintakykyä tukevat palvelut
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Vammaispalvelut
- Työikäisten sosiaalipalvelut
- Ikääntyneiden palvelut
- Erikoissairaanhoito, diagnostiikka sekä päivystys- ja ensihoitopalvelut
Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan vuonna 2023 järjestettyjen palvelustrategiakyselyjen vastaukset, joihin on vastannut lähes 12 000 asukasta ja Varhan työntekijää. Lisäksi palvelustrategia on ollut kommenteilla neljässä aluetilaisuudessa sekä lausuntokierroksella alueen kunnissa. 35 järjestöä ja yritystä ovat antaneet myös lausunnot palvelustrategiasta.
Lisäksi Varhan sisällä on järjestetty yli 20 suunnitteluun liittyvää ryhmähaastattelua ja työpajaa.
Varhan johto käy jatkuvaa vuoropuhelua asiasta kuntajohtajien kanssa.
Koko Varhan henkilöstölle avataan myös palautekanava aiheeseen liittyen.
Palveluverkko pohjautuu Varhan palvelustrategiaan
- Palveluverkko on saavutettava ja koostuu kiinteistä palvelupisteistä sekä monipuolisista digitaalisista ja liikkuvista palveluista.
- Palveluverkkoa kehitettäessä otetaan huomioon väestön ja eri asiakasryhmien tarpeet, väestön kehitys ja väestökeskittymät sekä väestön luonnolliset asiointisuunnat ja alueelliset erityspiirteet, kuten saaristoisuus ja julkisen liikenteen toimivuus.
- Palveluverkkosuunnittelu tähtää tehokkaaseen tilojen käyttöön ja ottaa huomioon talouden reunaehdot, kiinteistöjen kunnon, henkilöstön saatavuuden sekä muun käytettävissä olevan kapasiteetin.
- Palveluverkon muutoksissa huolehdimme asiakkaan palvelun jatkuvuudesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta siten, että uusi toimiva palvelu on käytössä ennen muutoksen voimaantuloa.
- Hyvinvointialue edistää osaltaan Varsinais-Suomen ja sen eri alueiden elinvoimaa yhteistyössä kuntien kanssa.
Varhan palvelustrategia
Aluevaltuusto on päättänyt Varhan palvelustrategiasta 15.11.2023